maanantai 2. heinäkuuta 2012

What is it like being at home?

Tasan kaksi kuukautta takana koto-Suomessa. Suoraan ton edellisen, tuoreen blogipäivityksen perään päätin kirjotella Suomi-kuulumisia. Minkälaista on ollut kotiinpaluu ja mitä oon nytte puuhannut täällä.

Oon ollut vaan lomalla. Jotenki Suomeen kotoutuminen suju liiankin hyvin. Aamulla söin normaalisti aamupalan ja juttelin normaalisti kaikille. Ihan ku en missää olis ikinä ollukkaan. Tuliaiset tuli jaettua jo.
Aamulla oli ihana saada ruisleipää. Se maistu paremmalta, ku koskaan. Mulla on muuten ihan kiva uus huone. Se oli yks yllätys minkä porukat oli toteuttanut. Mun pikkuveljen entinen huone, kokonaan uudessa uskossa:
Rakastuin tähän! Australia-tavarat sopii täydellisesti tänne! :) Sain porukoilta Fazerin sinistä &suomalaista karkkia. Kaikkein parasta kuitenkin oli : Ruisleipä ja oivariini.
Heti ensimmäisenä päivänä mä pääsin S-markettiin. Oli ihan kiva. Käytiin ostamassa kaikkee suomalaista.
Päivä vietettiin vaa kotona. Oli vähä jännä päivä. Porukat oli ottanut vapaata, mut kaikki menis seuraavana päivänä kouluun/töihin. Ja mä lomalla. Tylsäää!

Kotosalla oleskelin. Päädyinkin Sysmään moikkaamaan lemppariserkkua Valtteria 5v:tä. Sain annettua Valtsulle muutaman tuliaisenkin :) Esimerkiksi kenguru-pehmolelun.Sysmässä tuli nautittua mökki-ilmasta ja rentouduttua vaan.

Kävin viikonloppuna isolla porukalla keilaamassa Järvenpääsä. Oon todella surkea keilaamaa, se tuli todistettua.

Fiiliksistä. On ollut todella outoa. On outoa, kun K-Mart/ Big W vaihtuu Robbariin, Safeway/ Woolworths/IG vaihtuu S-Markettiin ja K-kauppaan. Southlandin/Melbourne Centralin kauppakeskus vaihtuu Kamppiin/Foorumiin/Jumboon/Itikseen etc.
Kaikki on niin outoa. Kengurut vaihtuu jäniksiin ja linnut näyttää luonnollisemmilta, kuin koskaan.
Luonto näyttää tavalliselta. 
Me ajetaan eri puolella, mitä Ausseissa. Liikennemerkitkin hämmästyttää. On se niin hassua myöskin, että kaupasta saa tummaa leipää, fazerin karkkia/suklaata.. Vaatekaupat vaihtuu Jay Jay:stä, Supresta, Valleygirl:stä H&m:ksi, Vero Modaksi ja Gina Tricotiksi.
Tommoset perusasiat ihmetyttää. Luonto vaan varsinkki niin erilainen. Enää en kävele pitkin merenrantaa. Lähin luonnonvaranen uintipaikka on toi järvi. 

Päivät on tylsiä usein, ku miettii mitä tekis. Oon innostunut käymään kuntosalilla. Oon palannut ahkeraan lenkkeilyyn. Oon kokkaillut ja leiponut porukoille kaikkea, mitä Australiassakin ja saanut palata suomalaisiin ruokiin, kuten makaronilaatikko, kaalilaatikko.. Naminam! 

Jotenki on ihanaa olla taas kotona.
Vaikka ikävä Australiaa.


Tässä Suomessa oon esimerkiksi pitänyt Aussie-tapaamisen parin muun vaihtarin kanssa.
Oli mahtava päivä. Onnistuin sekoilemaan jo suomenkielen kanssa. Muisteltii vaa Ausseja. Grillailtiin, tehtiin herkkujälkkärit, jota nautittiin kuoharin kera.  Oli kerrassaan mahtava ilta.
Kiitos kaikille <3
Miss u all ): <3




Oon juhlinut nyt vähä ja nähnyt sukulaisiakin. Lastenvahtina työskennellyt muutaman kerran.
Siskolla oli konfirmaatio. Huiui. Tuntuu, että itellä vasta oli konfirmaatio. Mutta siiitäkin on muutama vuosi..
Jotenki outoa!!
Konfirmaatio ja konfirmaatiojuhla suju perinteisesti. Illalla pääs vihdoin vapaamalle :D
Juhannuksena juhlittiin kotona.
Oli ihan hirmumahtavaa, Kiitos kaikille hirveesti ! Oli oikee onnistunut juhannus. Oli mukava juhlia
tätä perinnettä aussivuoden jälkeen.


Riinakin kävi täällä. Riina on tullut Ausseista takas kesäkuun ekoina päivinä. Meillä oli mahtavat pari päivää. Vietettiin ne lähinnä Helsingissä. Käytiin shoppailemassa. Mukaan tarttu erityisesti koruja.
Illalla vaa leffailta ja semmosta perusjänskää. Käytiin sitten seuraavana päivänä kattomassa ''The hunger games'' . Ihan upee leffa <3 Käytiin kattoo se kyllä jo Melbournessa, ku Riina oli meillä kylässä vaihtoaikaan.
Jotenki oli outo fiilis. Tuntu, että oltais Melbournessa, koska en oo Riinaa ikinä tavannut Suomessa. Pelkästään Ausseissa, muttfa... Helsinki tuntu niin oudolle. Ehdin tottua Melbournen vilinään jo ja yhtäkkii olinkin Helsingissä. Rahayksikköön oon jo tottunut Suomessa. Aluks oli hämmentävää koskea euroihin. Oudolta, ku se kuulostaaki. Aussirahat ku tuntuu muovilta niihin verrattuna.
Elokuvatki tuntu oudoilta teksteillä..!  :D
Riinan kanssa käytii myös Lintsillä kävelee. Kävin muuten viimekuussa pikkusisarusten kanssa lintsillä ihan, että ostin rannekkeet. 

Suomessa ei ole sinäänsä, mitää maailman ihmeellisintä tapahtunut. Mitä nyt pippaloita, kavereita, kaikkien tuttujen näkemistä, mökkeilyä ja sellasta . Aika paljon tylsiäkin hetkiä mahtunut tänne , mutta joo :)

Tää blogi alkaa olla aika lailla päätöksissään varmaan? Toki kirjotan varmasti tänne Australiaan liittyviä asioita, joita ehkä on tulossa eteen. Paluumatkalle lähden luultavasti lukion jälkeen, ellei joku ihme tuo mulle Australian-lomaa. Never knows ;)

Tein tälläsen kyselyn perään:

Vaihtarivuoden aikana/vuotta ennen.
1. Maa, jossa olit vaihdossa, vaihto-ohjelman pituus-Australia - 10kk
2.Järjestö(t)? Miksi kyseinen järjestö??- ASSE (suomi) , SCCE (australia)
3.Saitko raha-apua tai stipendiä vaihtarivuoteen? En saanut.
4.Miksi lähdit vaihtoon? Koska halusin kokea täysin uuden kulttuurin. Oppia jonkun kielen sujuvasti ja
oon aina haaveillut Australiaan pääsemisestä. Lisäksi mahtava saada kavereita eri puolelta maailmaa.
5.Paras kokemus?
Ei ole vain ''yhtä''. Mahtavia kokemuksia oli moni. Kaverit, uusien ihmisten tapaaminen, kulttuuriin tutustuminen, SOPEUTUMINEN, retket Queenslandiin..
6. Hirvein kokemus?
Poislähteminen :/
7.Iskikö koti-ikävä?
KYLLÄ.
8. Muutuitko vuoden aikana henkisesti?
Muutuin. Oon paljon rohkeempi ja itsevarmempi. Oon myös paljon sosiaalisempi, avoimempi&ymmärtäväisempi.
9. Lihositko paljon?
Alipainosta normaalipainoon, en mitenkää erityisen paljon kiloissa?




Vaihtarivuoden jälkeen.
10.Mitä jäi käteen vaihtarivuodesta?
Ystävät, hyvä kielitaito, diblomi ja ennenkaikkea upea kokemus!
11.Aijotko palata kohdemaahan?
Kyllä- ehdottomasti! Haaveissa ois muutto Australiaan sitten tulevaisuudessa!
12Mitä fiiliksiä heräs kotiinpaluussa?
Noo sinäänsä suht. positiivisa. Oli mahtava nähdä kaikki tutut, syödä suomalaista ruokaa ja nauttia
suomalaisista asioista, mutta ikävä Australiaa koko ajan. Kyllä välil iskee semmonen:
''Voi kumpa pääsis takas ja heti''.
13.Avasiko vaihtarivuosi uusia mahdollisuuksia?
Kai se, että esim. kielitaito auttaa jatkossa.
14.Lähtisitkö suosittelemaan muille vaihto-oppilaaksi lähtemistä?
Kyllä. En toki kaikille. Vaihtarivuoshan ei sovi kaikille.
15.Mitä neuvoja antaisit uusille vaihtareille?
Avoimesti uuteen kulttuuriin ja liiallisia pilvilinnoja ei kannata rakennella.
Jos tulee vaikeuksia, ottakaa asia rohkeesti esiin isäntäperheen kanssa. 



KIITOS KAIKILLE BLOGIN LUKIJOILLE <3

Kirjoitan vaihtarikaverin Riinan kanssa uutta blogia ja videoblogia ENGLANNIKSI, Toivottavasti siellä törmäillään !:)

www.shoutandscreamandsingitout.blogspot.com


LOVE,
EMILIA. 

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Last things that happened

Australia on takana. Siis oikeasti. Blogia en ole päivitellyt nyt yli kuukauteen, kun oon palannut Suomeen.
Matka Suomeen oli maailman oudoin. Oudompi, kuin matka Australiaan. Maailman kamalin tunne, kun joutu sanoo hyvästit ihmisille, joihin ehti tutustua vuoden aikana..

Lentokentälle lähdettiin aamulla 30.4.  Mukana olivat mun hostisä,-äiti sekä -veli. Oli outoa sanoa hyvästit kotisuburbille ja ylipäätä Melbournelle. Kotona oli outoa syödä viimenen ''toasted sandwich'' lounaaksi. Oli outoa katsoa omaa tyhjää huonetta, jossa oli kuukausia asunut. Ennen kaikkea oli outoa tietää, että aika oli lähteä. Paluuta saisi odottaa ainakin muutaman vuoden. Matkalaukku makasi lattialla. Pian se siirtyikin hostien autoon.

Automatkalla katoin ympäriinsä. Viimeisen kerran näin kotirannan, naapurisuburbit, lähikuppilat ja -kaupat, joissa tuli usein käytyä. Tuntui käsittämättömälle, että nyt kaikki on ohi. Enää ei ole edessä ihania reissuja kavereiden kanssa Southlandin kauppakeskukseen, Melbournen kaupungille..
Enää ei hölötetä englanniksi arkena..
Suomeen paluussa on hirvee hyviä puolia, mutta Australiaa tulee todella ikävä.

2 suomivaihtaria, 2 ruotsivaihtaria. Kotiinpaluu edessä


Lentokentällä oli useita vaihtareita. Mun 2.-hostperhe tuli myös hyvästelemää mut. Mukana olivat exhostäiti sekä kaks exhostsiskoa. Ne anto mulle sulosen pienen lahjan: Australia-korun.
Tuli juteltua niitä näitä. Aika kulu tosiaan liian nopeaa. Pian alko ihmisii päästä lentokoneesee. Mä istuin hostien kanssa, kunnes tuli ''Final call'' lennolle.  Oli tosi haikeet fiilikset siinä, ku piti sanoa OIKEASTi ''heippa''. Me ei nähtäis seuraavana päivänä. Ehkä joskus tulevaisuudessa, muttei lähiaikoina. Sähköposti ja Skype ei korvaa kaikkea. Ieuan, mun pikkuhostveli on niin sulonen ja tuli hoidettua sitä niin paljon. Oli niin kamalaa jättää se, ku se ei koskaan tule muistamaan mua. Se on liian pieni. Just ku se oppi mun nimen.
Lopulta mun piti sanoo hyvästit. Heilutella, skannata lentoliput.. Oli sitte tosi haikeeta, ku olinkin jo istumassa koneessa.


Goodbye host brother (Melbourne)

Lennettiin siis eka Sydneyyn. Lento oli lyhyt- Mutta tuntu ikuisuudelta. Kentällä tein uuden check-in:n Venlan, Maijan ja Lotan kanssa. 2 laukuista oli hyvissä painorajoissa( ihmekyllä mun oli toinen) ja kahta joutu organisoimaa, että ne on max.23kg. Musta tuntuu, että mulla oli 15kg jo käsimatkatavaroissa. Matkalaukku mulla paino 22.9kg. Sehän punnittiin jo Melbournessa.
Meijän eka lento oli ollu Qantasilla. Seuraavat kaks lentoa olis Etihad Airways'lla ja kotimaisesti viimenen lento Finskillä.
Sydney Airport


Abu dhabi Airport

Sydneyssä aika riens. Löydettii itsemme viimesten Tim Tam-ostosten ja Aussikarkkiostosten jälkeen juoksemassa lähtöportille. Matkatavaraa oli niin paljon, ettei niitä todellakaan saatu tungettua jalkatilaan tai saatika kaikkia laukkuja matkatavarahyllyille. Etihad oli edelleen hyvä kone.
Ruokalistat&kaikki. Lento kesti 15h. Lennettiin Abu Dhabiin, jossa oltiin muutama tunti. Lähinnä datausta.
Loppuen lopuksi lähdettiin pian lähtöportille, ja kohti Eurooppaa.

Lontoossa: Venla, Maija, Lotta, minä
Euroopassa eli Lontoossa oltiin seittemän tunnin jälkee. Lontoossa kuultiin jo suomalaisia ihmisiä. Oli hirven outo fiilis. Alko jo tulla kotosampi olo.  Lähtöportilla oli suomalaisia joka puolella. Maailman oudoin tunne!! Oli hassua, ku suomalaiset paluumatkalla lomilta/bisnessmatkoilta. Finskin koneessa saatiin Fazerin suklaakarkit. Maistu hassulle. Lennot oli väsyttävän pitkät. Kuitenkin täytyy sanoa, että lennot meni nopeemmin mitä menomatkalla Australiaan. Miksiköhän?

Helsinki-Vantaalla oli oudot fiilikset. Saatiin matkalaukut suht.nopeasti. Onneksi olivat turvallisesti päässeet Sydneystä Helsinkiin.  Kuullu kauhutarinoita, että matkalaukut kateissa. Mua jännitti hirveenä.
Nähtiin omat porukat. Ne otti musta kuvan (Julkaisukelvoton). Oli maailman oudointa nähdä OMA perhe.
Kentällä oli myös kaks hyvää kaveria. Ei jotenki pystynyt käsittää: Ei hitto, mä oon kotona. OLi jotenki sekava olo. Oli niin outoa.  Me vaa lähettiin viemää mun matkatavaroita autoo, ajettii tuttua moottoritietä pitkin. Ilma oli viileä. Viikonlopuks luvattu räntää. Oli outoa, ku piti seurata Suomen säätiedotuksia.. Vihdoin oltii kotona ja siellä oli vastassa yllätys <3
Näin normaalistfi Suomeen. Koto-Mäntsälässä oltiin klo 1 aamulla...

MÄ OON SUOMESSA HEI!
-Emilia